Katariinan kurssi Lokakuu 2009 osa I

Katariinan kurssi Nuuksion Ratsastuskeskuksessa Espoossa oli todella antoisa kokemus.

Katariina Alongi, joka tunnetaan hyvin Vikellyksen "emona" tai kantaäitinä Suomessa, lensi Sveitsistä pitämään kurssia meille, mutta aiheena istunta, ei vikellys.

Katariina on tutkinut paljon vikellysuransa jälkeen ratsastajan istuntaa ja opiskellut sitä esim. Mary Wanlessin opastuksella.

Kurssi alkoi teorialla, jossa harjoittelimme löytämään istuinluitamme ihan tuolilla. Istuinluiden asentomuutokset huomasi selvästi kun nojasi eteen tai taakse kädet istuinluiden alla. Jos ratsastaja kääntää varpaita kovasti ulospäin, se vaikuttaa suoraan istuinluiden kautta ns. istuntaa kaventavasti hevosen selkälihaksiin ja hevosen on hankalampi liikkua eteenpäin. Teoria osiossa kuuntelimme asioita oikeasta istunnasta tai tarkemmin sanottuna puhuimme rakennuspalikoista. Katariina opettaa hyvin selkeästi yksi asia kerrallaan hyvää istuntaa.

Eräs tärkeimmistä kurssin asioista tuli liittyy ns. Wanlesin termiin Bear Downiin, jonka onnistuneesti suomensimme ponnistukseksi. Ponnistaminen on juuri sitä miltä se kuullostaa, eli alavatsalihasten avulla tapahtuvaa alavatsan voimakasta aktivointia. Eli kun ratsastamme, eräs meidän tärkeimmistä välineistämme on vaikuttaa hevoseen ja sen liike-energiaan on käyttää tätä "ponnistusta".

Teorialuennon jälkeen ratsastusryhmästä ensimmäinen nousi ratsaille ja Katariina ryhtyi kyselemällä selvittämään mitä lihaksia ihmiset oikein käyttivät, kuinka paljon yms. Kevennystekniikkaa hiottiin kaikkien ryhmien kanssa ja kyllä siinä hiomista riittää vielä hetken aikaa. Videoimme kaikki ryhmät, jotta jokainen ratsastaja voisi itse omin silmin nähdä muutosta omassa ratsastuksessaan.

Kevennyksessä ehkä suurin oppi, oli nimenomaan nousta seisomaan selkeästi, mutta laskeutua satulaan myös hyvin selkeästi ja tuntea istuinluunsa.. Hm.. kuullostaa monimutkaiselta. Kevennyksen tulee tapahtua lähestulkoon reisillä 80/20 jalustimilla. Eli se on ihan hyvä muistaa. Ratsastajien asennot rauhoittuivat kyllä ihan näin katsojan silmissä sekä rytmi löytyi hiomisen jälkeen.

Opettaessaan Katariina käyttää paljon kielikuvia, hakee analogiaa esim. soljuvasta joesta, hännästä, surffauspuvusta, joka imeytyy ihoon kiinni. Nämä vertaukset auttavat ymmärtämään mitä tavoitellaan.

Sunnuntaiaamuna kurssille saapui alavatsakipuisia ratsastajia ihailemaan videolta suorituksiaan edelliseltä päivältä. Katsoimme hidastuksen avulla erilaisia linjoja ja tästä todella oppi paljon. Katariina analysoi ja kävi läpi jokaisen ratsastajan istuntaa, osoittaen näitä kohtia, jossa näki hyvää sekä muutettavaa.

Eräs selkeimmistä ongelmista on ratsastajan notkolle menevä selkä ja sen vaikutus koko istuntaan ja tasapainoon. Kävimme myös harjoitusravin ja laukan asentoa läpi teoreettisesti ja sen jälkeen olivatkin vuorossa ratsastusryhmät.

Huikeita eroja näkyi muutamissa ratsastajissa jo harjoitusravissa ja laukassa, kyllä oppi näyttää menevän nopeasti perille sekä tietysti hevosen antama palaute on se tärkein. Kun hevonen rentoutuu ja lähtee liikkumaan koko kehostaan kohti kuolaintukea tunne on täysin eri kun se vaan kaulastaan kaartuu joutsenkaulalle.

Kaikenkaikkiaan oli erittäin antoisa kurssi, kivoja mukavia ihmisiä, rento, hauska meininki ja pääasia, hyvää pullaa!

Toivottavasti saamme Katariinan keväällä uudestaan luoksemme!

Nyt pitää hankkia Maryn kirja ja perehtyä sen saloihin.

Heli Hyytiäisen kurssi toukokuu 2010

Heli Hyytiäinen on suomen johtava eläinfysioterapeutti, hän työskentelee EKK:lla hoitaen ja kuntouttaen hevosia, koiria yms.

Heli puhui paljon hevosen hyvinvoinnista sekä opetti siihen liittyviä asioita. Perusanatomiakaan ei ollut vuosikausia ratsastaneille tuttua.. Nimimerkillä enpäs osannut sijoittaa niskarankaa oikeaan kohtaan. hmm.. Aika noloa.

Puhuimme myös paljon hevosen terveydentilasta kertovista asioista kuten pulssi, lämpötila, hengitystiheys ja juominen. Heli mainitsi eräänä mielenkiintoisena seikkana että usein hevosen selkäkivut voivat jouontua hiekasta vatsassa tai vatsahaavasta. Aina ei vika todella ole siellä missä oire tuntuu ja kaikki ruumiinosat ovat tiiviissä vaikutuksessa toisiinsa.

Helin eräs kantava teema oli että hevosista ei pidä tehdä " syöttöporsaita", eli hevoselle ylipaino on aivan yhtä pahasta kuin ihmiselle. Ylipaino tuntuu olevan hyvinvointiyhteiskunnan ongelmista eräs akuuteimmista. Heli puhui myös riittävästä liikunnasta ja mitä se tarkoittaa hevoselle. Nykyihminen kiireidensä keskellä ratsastaa hevostaan n. 1 h päivässä, sitten hevonen ulkoilee muutaman tunnin ja loput 21 tuntia se seisoo karsinassaan. TÄMÄ ei ole tyypillistä hevoselle, luonnonoloissa hevonen vaeltaa keskimäärin n. 17 tuntia vuorokaudesta, kävellen, syöden, hamuillen, nuuhkien.. Eli siksi hevoset eivät tahdo pysyä terveinä koska elävät niin kaukana luonnonmukaisesta rytmistään.

Hevonen on myöskin luotu liikkumaan ja liikkumaan reippaasti, kovaa. Jos hevosen lepopullssi on n. 30 sykäystä, niin rasituksessa se voi nousta yli 200. Jos hevosen hengitystiheys on levossa 20 se voi nousta jopa 140 kertaan minuutissa, hevonen on yksinkertaisesti rakennettu niin, että se voi kiihdyttää vauhtinsa 0-100 muutamassa sekunnissa. Siksi nykyhevosenkin tekisi hyvää päästä liikkumaan reippaasti ja kovaa välillä kunhan se tehdään turvallisesti.

Heli puhui vielä valmennuksesta kovasti ja siitä miten hevosen kunto rakentuu: 1) Kestävyys 2) voima 3) Nopeus ovat hevosen kunnon elementtejä ja niitä kaikkia elementtejä pitäisi ns. ottaa harjoitteluohjelmaan. 1)  Kestävyyttä harjoitetaan pitkillä, alhaisella sykkeellä ja alhaisella tempolla ratsastetuilla monen tunnin lenkeillä. 2) voimaharjoittelu on nopea, lyhytkestoinen puristus, jossa hevonen todella joutuu laittamaan voimaansa peliin. Tälläistä voidaan harjoitella esim. laukkaamalla lumihangessa. 3) Nopeusharjoittelu- siinä nostetaan nopeutta intervallityyppisesti, niin että hevonen todella hengästyy ja etenee voimakkaalla tempolla.

Jokainen harjoitusohjelma on yksilöllinen ja perustuu kunkin hevosen peruskuntoon, osaamistasoon, terveydentilaan,  ikään ja käyttötarkoitukseen.  Lopuksi katselimme eläviä hevosia, niiden liikkeitä ja ongelmia liikkeissä. Puhuimme hevosen symmetriasta ja epäsymmetriasta sekä nuoren hevosen lihaksistosta.

Helin kurssi oli loistava, taas tuli oppia!

Haluankin ehdottomasti oppia lisää tästä alueesta!